Nämä taikasanat pyörivät päässäni ja loppua ei taida näkyä. Tässä kärsivät kaikki, minäkin. Minä olen vain ansainnut sen kaiken paskan joka valuu niskassa ja viiltää henkisesti ranteet auki. Tmän päivän minä olin kotonani lagailemassa koneella ja leipomassa kakkua tyhjään suruun.
Kakun suloiseen makuun minä hukutan kaiken pahan ja ilveilyn, joka saattaisi viedä hengen.
Taas minä pyysin äitiä tuomaan jumbopussin karkkeja kaupasta ja itsekuri huuhtouhtu pois, kuten aina.
Mitä itsekuriin tulee, se vaihtelee voimakkaasti. Joko kävelen tai olen kävelemättä ja syön siihen kävelyyn. Silti, niin säälittävää tämäkin, olisi pitänyt vain syntyä kuoreen johon on tyytyväinen ja mitä ei pilkata. Olkaa kiitollisia te, jotka sellaiseen synnyitte.
Maailma alkaa valua, tyhjään koloon sekoittua
Musta valtaa värit, kaikki apeutuu
kellon viisarit vääntäytyvät pahaksi,
paholaisen irvikuvaksi ja se kuvottaa
kaikkia minua teitä heitä
menkää pois sinne aukkoon ja uinukaa Ruususen unta
ikuisesti auringon laskiessa taivaan rantaan
Musta valtaa värit, kaikki apeutuu
kellon viisarit vääntäytyvät pahaksi,
paholaisen irvikuvaksi ja se kuvottaa
kaikkia minua teitä heitä
menkää pois sinne aukkoon ja uinukaa Ruususen unta
ikuisesti auringon laskiessa taivaan rantaan

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti