tiistai 23. helmikuuta 2010

Jokanen päivä, sekunttien ikuisuus tuntuu tappavan

Mä haluan
kaiken sen piilottaa, mikä satuttaa eniten
kaikki painaa päätä, alaspäin kohti mustaa tyhjyyttä
syvää ikuisuutta,
johon me kaikki rakastaisimme vaipua,
ikuiseen uneen, ilman uutta herätystä
aamulla kaikki olisi paremmin

tiistai 16. helmikuuta 2010

well, come on

Tämä päivä meni eiliseen verrattuna hyvin. Ostin uudet kuulokkeet ja syömisienkin puolesta voin sanoa, että onnistuin. Pari desiä kuitupitoisia muroja, omena, vettä, koulussa pikkupulla ja hernekeittoa ruisleivän kera. Katsellaan nyt, miten loppupäivä menee.

Kävin lainailemassa kirjastosta lisää kirjoja tuon yhden kirjan lisäksi. Väri- ja maalausoppia käsitteleviä kirjoja ja pari valokuvauksen aapista lainasin.

Eilen oli kurja olo ja sängyssäni yöllä mietin: kumpa ei olisi huomista

maanantai 15. helmikuuta 2010

kiroan itseni helvetin rajamaille

Virheen suuren mä tein
Kevein askelein, oletin niin
Kävin mä vaa'alla niin pettävällä
Ote lipsui, järki lähti, kohta kiinni sitä en enään saa
Vaaka sätti ja huuti, oloa lihavaa
opetuksen raskaan antoi

Joo tosiaankin mä astuin vaalle ja sain opetuksen. En viitsi edes kirjoittaa tuota kirottua lukua, niin paljon se oli. Hyvää tässä päivässä on, että sain luvan lähteä matkoille hiihtolomalla ja en oo koskenut herkkuihin, vaikka mietin mitä leipoisin.

perjantai 12. helmikuuta 2010

todellakin huono romanssi


Kohta ystävänpäivä, pullat pöydällä odottamassa kermavaahdon ja mansikkahillon kieroja kalorimääriä. Äiti siis käski tehdä pullia, laskiaispullia. Mietin tuossa paistamis vaiheessa, että jättäisinkö pullat palamaan uuniin?
En jättänyt, en jättäny ja vielä kerran en jättänyt. Voin taas toivottaa tervetulleeksi läskin ja ihran, hyi.
Eihän pullissa nyt niiiiiiin paljon kcaloreita ole, eihän?

Tänään kävin lainaamassa kirjan äidinkielen juttua varten, muuten viikko on mennyt ihan normaalisti ja kamppaillen ilman vaakaa. Mittanauhastakaan ei ole ollut iloa oikein, kohta mittaan ihan varmasti mittaan.

Painosta ei ole mitääääääääään hajua, luultavasti yli seitsämänkymmenenviiden. Iskän luona luona käydessäni löysin KG-lehdestä oivan ohjelman, jolla pääsee mukamas rapakunnosta 20 minuutin juoksijaksi. Ihmettelen mahtaisiko toimia?

Ei tässä muuta, kuin rasvattomat ja sokerittomat viikonloput teille ja hyvää ystävänpäivää näin etukäteen.

torstai 4. helmikuuta 2010

mä haluan mennä takaisin ja uskoa olemattomaan

Inhoan, kun mieli harhailee turvallisuuden ja vaarallisuuden välillä.
Inhoan, kun ei tiedä, mitä haluaa ja mitä on saavuttanut.
Inhoan vaakaa, siksipä vaihdoin sen käytön metrimittanauhaan.
Naapurin täti leipoi herkullista leipää ja unelmatorttua, ihan vain kiusatakseen minua. Tässä vankilaksi kutsutussa ruumiissa ei ole helppoa elää.

muistakaa: hävinnyt on vasta, kun luovuttaa

Haluan mahtua pieniin farkkuihin ja painaa alle kuusikymmentä kiloa.